Ajatuksia Tv-alalla työskentelemisestä

Ajattelin kirjoittaa hieman itsestäni tänne; omasta koulutuksestani ja työhistoriasta. Työskentely Tv-alalla ei ole  helpoimmasta ja vakaammasta päästä. Työsuhteet ovat lähes poikkeuksetta projekteja tai pätkätöitä.

Olen valmistunut 2006 leikkaajaksi Tampereelta, tittelinä Medianomi AMK. Olen aina ollut äärimmäisen kiinnostunut elokuvista ja aloinkin 12-vuotiaana opettelemaan ohjaamista ja editoimista erinäisillä videokursseilla. Olen aina ollut hyvin kunnianhimoinen ja päämäärätietoinen. Tein alta 18-vuotiaana reportaaseja Moon TV:n Hirveä Haloo -ohjelmaan ja erinäisiä omakustanteisia lyhytelokuvia. Eräästä tanssilyhytelokuvastani voitin kunniakirjan. Olen opiskellut ilmaisutaitoa ja näyttelemistä Musiikkiteatterikoulu Mustissa ja Martinlaakson lukion teatteriryhmässä. En ole kaksinen näyttelijä, mutta koulutus on antanut itsevarmuutta esiintymiseen.

Lukion jälkeen kävin Voionmaan Opistossa 7kk kestäneen Elokuva-ja TV-kurssin, jossa opin paljon eri työtehtävistä. Tein mm. apulaisohjaajan, kuvaussihteerin ja äänittäjän töitä erinäisissä projekteissa. Ohjasin tietenkin myös oman elokuvan. Sain elokuvan leikkaamisesta kunniamaininnan. Opiston opetuksentaso oli hyvä ja siellä kannustettiin kokeilemaan ja oppimaan.

Voionmaan Opiston jälkeen pääsin opiskelemaan leikkaamista Tampereen Ammattikorkeakouluun, Taiteen ja Viestinnän osastolle. Valitsin leikkaamisen, koska se vaikutti mielenkiintoisimmalta linjalta. Koulussa olisi ollut mahdollisuus hakea 3.vuotena ohjaajalinjalle, mutta jätin sen väliin. Koin eräiden opettajien taholta kiusaamista ja nöyryyttämistä, enkä usko että minua olisi huolittu ko. linjalle. Kävin kuitenkin suurimman osan ohjaajille suunnatuista avoimista kursseista.
Koulussa opiskelessani koin, ettei opetuksen taso ollut niin hyvä kuin se olisi voinut olla. Leikkaajille ei esimerkiksi opetettu juurikaan analyyttistä leikkaamista; keskityttiin enemmän tekniikkaan. Myöskin kaikenlaisesta taiteellisemmasta kokeilusta sai negatiivista palautetta.

Opintojeni ohessa ohjasin 2 lyhytelokuvaa ja opiskelin Tampereen Yliopistossa mediakulttuurin tutkimusta. Viimeisenä opiskeluvuotena lähdin Intiaan lähes 3 kuukaudeksi. Työskentelin 2 kuukautta Mumbaissa, ensin Production Managerin tittelin alaisuudessa, minkä jälkeen kiertelin elokuvien kuvauksia läpi ja haastattelin tekijöitä tutkintotyötäni varten. Tein tutkintotyöni Bollywood-elokuvien musikaalikohtauksien funktioista. Sain positiivista palautetta tutkintotyöstäni. Sen pohjalta kirjoitinkin Filmihulluun ja Lähikuvaan artikkelit. Olen saanut myös toistuvasti kehuja analyysitaidoistani.

Opintojeni jälkeen olen työskennellyt rekvisiittaharjoittelijana, tallentajana, jäätelönmyyjänä, leikkaajana, myyjänä, leikkausassistenttina, varastomiehenä, toimistoassistenttina, online-leikkaajana ja apulaisohjaajana. Näiden töiden ohessa olen pitänyt muutamia luentoja Bollywood-elokuvasta.

Tv-alalla työskennellessäni olen törmännyt useaan kertaan tilanteeseen, jossa työsuhteen alussa lupaillaan kiinnostavaa työpestiä koulutuksineen. Annetaan kuvaa mahdollisesta vakituisesta työsuhteesta. Teen töitä parhaani mukaan, ja pian huomaan, kuinka taloon palkataan uusia työntekijöitä / talon sisällä siirretään vanhoja työntekijöitä sinne missä työskentelen, ja he vievät koulutukset ja työt nenäni edestä. Lopulta työsuhdettani jatketaan epämääräisellä "töihin tarvittaessa kutsuttava" sopimuksella, mikä ei velvoita työnantajaa antamaan minulle laisinkaan töitä.

Nyt näyttää siltä, että em. kierre on taas vaihteeksi loppusuoralla. On uskomatonta kuinka vaikeaa on löytää pitempiaikaista työtä alalta. Tuntuu, että olen aina oikeassa paikassa väärään aikaan. Viimeisimpänä hankaluutena on ollut tv-kanavien säästökuurit. Ulkomailta ostetut tuotannot eivät työllistä kuin kääntäjän.

Olen pitkään pohtinut haluavani kouluttaa itseäni lisää elokuvan saralla, mutta Suomessa vaihtoehtoja ei juuri ole. Elokuvatutkimusta ei opeteta pääaineena eikä Taikissa ole maisterilinjaa fiktiivisen elokuvan ohjauksesta. Ulkomaille muuttaminen ei tällä hetkellä ole vaihtoehto.

Moni on ehdottanut, josko ottaisin itselleni toiminimen. En näe siinä mitään järkeä, koska silloin olisin työtön ilman tukia. Minusta tuntuu, että olen ollut opintojeni jälkeen enemmän työttömänä kuin töissä. Mikä on  todella turhauttavaa, kun ottaa huomioon kuinka urasuuntautunut olen.

Tällä hetkellä suunnitelmissa on tehdä eräälle tanssiryhmälle promovideo. Olen myöskin käsikirjoittanut tanssilyhyelokuvan, jota olen tarjoamassa tuotantoyhtiöille. Vaikka kaikki tällaiset pienet projektit ovat mielenkiintoisia, niillä ei kumminkaan elä. Kaipaan vakituista työsuhdetta, säännöllisiä tuloja ja mahdollisuutta toteuttaa itseäni monessa eri työnkuvassa. Ohjaamisen ja leikkaamisen ohella olen kiinnostunut ideoimaan ohjelmien & tunnareiden sisältöjä. Elokuva-arvostelujen kirjoittajana en näe itseäni, syystä etten ole kaksinen kirjoittaja.

Takki alkaa olemaan tyhjä näiden pätkätöiden kanssa. Jotain muutosta olisi pakko saada aikaiseksi. Alan vaihto ei ole kuitenkaan vaihtoehto, koska tähän mennessä kokeilluista vaihtoehtoisista töistä, mikään ei ole tuntunut mielekkäältä. Niissä on lähinnä turhautunut. Olisiko kenelläkään vinkkejä mihin suunnata seuraavaksi?